Edunvalvontavaltuutus: Kuka hoitaa asioitasi, kun et itse enää kykene?

Edunvalvontavaltuutuksella voit itse etukäteen vaikuttaa siihen, kuka tai ketkä voivat hoitaa taloudellisia ja henkilöösi liittyviä asioita silloin, kun et jostakin syystä itse kykene niitä hoitamaan. Syynä siihen voi olla esimerkiksi sairaus tai tapaturma.

Jos valtuutusta ei ole annettu, holhoustoimi eli viranomainen valvoo etuasi. Esimerkiksi aviopuolisolla ei ole automaattisesti oikeutta hoitaa toisen puolison taloudellisia asioita siinä tapauksessa, että tämä ei itse pysty niitä enää hoitamaan.

Ilman edunvalvontavaltuutustakin tuomioistuin tai maistraatti voi hakemuksesta määrätä esimerkiksi puolisosi, lapsesi tai muun henkilön edunvalvojaksesi, jos olet joutunut sellaiseen tilaan, ettet itse kykene hoitamaan asioitasi.

Jos viranomainen määrää edunvalvojan, on edunvalvojan asema tiukemmin säännelty ja rajoitettu ja edunvalvojan tehtävä on samalla raskaampi ja vaikeampi. Tällöin edunvalvojan täytyy hankkia useisiin laissa (laki holhoustoimesta) mainittuihin oikeustoimiin maistraatin lupa, mikä vie aikaa, työtä ja rahaa. Viranomaisen määräämä edunvalvoja on myös velvollinen antamaan maistraatille pääsääntöisesti vuosittain vuositilin edunvalvottavan varoista, veloista ja tilikauden tapahtumista.

Edunvalvontavaltuutuksella on mahdollista helpottaa valtuutetun eli oman luottohenkilön toimintaa. Valtuuttaja voi itse määrätä etujaan valvovan henkilön toimivallan melko vapaasti. Toimivalta voidaan määrätä erittäin laajaksi tai sitten siihen voidaan ottaa tiettyjä rajoituksia. Valtuutuksessa voidaan myös määrätä valtuutettu toimimaan tietyn omaisuuden suhteen halutulla tavalla. Jos valtuutuksessa ei erikseen määrätä, niin valtuutetun ei tarvitse antaa vuositiliä maistraatille.

Edunvalvontavaltuutus annetaan kirjallisella valtakirjalla. Sen voi tehdä 18- vuotta täyttänyt henkilö, joka ymmärtää valtuutuksen merkityksen. Valtuuttajan on kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä allekirjoitettava valtakirja. Todistajan on oltava 18 vuotta täyttänyt ja niin sanotusti tervejärkinen. Todistaja ei myöskään saisi olla lähisukua valtuutetulle tai valtuuttajalle. Valtakirja annetaan valtuutetulle tai ilmoitetaan valtuutetulle muutoin valtuutuksen tekemisestä.

Kun valtuutusta tarvitsee käytännössä käyttää, eli silloin kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan, tarvitaan asiasta lääkärinlausunto. Sen jälkeen lausunto ja valtakirja esitetään maistraatille, joka vahvistaa valtuutuksen, jolloin valtuutus tulee voimaan. Edunvalvoja voi ryhtyä välttämättömiin toimiin jo ennen maistraatin tekemää vahvistusta.

Tavallisesti edunvalvontavaltuutus annetaan avio- tai avopuolisolle, omalle lapselle, sisarukselle tai jollekin muulle sukulaiselle. Valtuutetun ei kuitenkaan tarvitse olla mitään sukua valtuuttajalle. Päävaltuutetun lisäksi valtakirjaan voi merkitä yhden tai useamman varahenkilön. Varahenkilön nimeäminen on suotavaa aina, jos on olemassa useampia henkilöitä, joihin luotat ja jotka haluaisit edunvalvojaksesi. Voi nimittäin olla, että päävaltuutettu ei jostakin syystä pysty tai haluakaan ottaa tehtävää hoidettavakseen.

Edunvalvontavaltuutuksesta löytyy paljon tietoa myös muualta verkosta kuten maistraatin sivuilta, oikeus.fi sivuilta ja muistiliiton sivuilta. Sieltä löytyy myös valmiita pohjia valtakirjoja varten. Edunvalvontavaltuutuksessa on ensisijaisesti kyse henkilön itsemääräämisoikeuden käyttämisestä. Jotta valtuutuksesta tulisi varmasti sen sisältöinen kuin haluat, on hyvä varmistaa valtuutuksen sisältö ja muoto asiantuntijalla.

Näyttökuva 2018-10-19 kello 10.42.41